Hyvinvointimessujen viidennen päivän videokooste katsottavissa nyt!

https://www.youtube.com/watch?v=tT_jLMX_heg

Hyvinvointimessujen neljännen päivän videokooste katsottavissa nyt!

https://www.youtube.com/watch?v=BBqppXMSfu0

Hyvinvointimessujen kolmannen päivän videokooste katsottavissa nyt!

https://www.youtube.com/watch?v=Z6KVRc6_sAc

Hyvinvointimessujen toisen päivän videokooste katsottavissa nyt!

https://www.youtube.com/watch?v=YTLiqaL-hfU

Hyvinvointimessujen ensimmäisen päivän videokooste katsottavissa nyt!

https://www.youtube.com/watch?v=O1eQfq385Mk

Sex* Cafe

Ehkäisy? Ehkäisypillerit vai kierukka? Eka kerta? Seksi? Seksuaalisuus?

Viisi kätilöopiskelijaa pistää kahvilan pystyyn hyvinvointimessuille maananataina!

Kahvin sijasta tällä kertaa tarjoilemme vastauksia ja tietoa seksiin, seksuaalisuuteen ja ehkäisyyn liittyvistä asioista. Kahvilassa pääset myös harjoittelemaan kädentaitoja sekä haastamaan kielitaitoasi.

Tsekkaa Sex* Cafen menu ja tuu nauttimaan rennosta tarjoilusta!



Tervetuloa!

Terkuin Iina, Jenni, Jutta, Tia ja Venla

"Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta" // hyvää oloa liikunnasta

Arkiliikuntaa kutsutaan usein myös hyöty- ja perusliikunnaksi. Suurin osa ihmisen liikunnasta kertyy päivän askareiden yhteydessä arkiliikuntana. Arkiliikunnan voima piilee jatkuvuudessa. Arkiliikuntaa on kaikenlainen päivän mittaan tapahtuva fyysinen aktiivisuus, liikkuminen työssä ja vapaa-ajalla sekä lihasvoimin suoritetut työ- ja asiointimatkat.

Arkiliikunta on vähentynyt

Liikkuminen on muuttunut yhä enemmän vapaa-ajalla harrastamiseksi ja näin ollen tavallinen arjessa tapahtuva liikunta on vähentynyt. Lapsista vain vajaa puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee edelleen ratkaisevasti. Työikäiset istuvat päivän aikana keskimäärin seitsemän tuntia, vaikka liian istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista. Erityisesti autoistuminen on vaikuttanut arkiliikunnan määrän merkittävään romahtamiseen. Nykyiset elinympäristömme ja niiden kehityssuunnat ovat arkiliikuntaa vähentäviä. Hajanainen yhdyskuntarakenne, jossa erilaiset toiminnot on sijoitettu erilleen, johtaa pitkiin etäisyyksiin. Ihmiset eivät enää jaksa kulkea kävellen tai pyöräillen.

Arkiliikunta terveyden ylläpitäjänä

Liikunta on yksi tehokkaimmista (ja varmasti myös miellyttävimmistä) keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Liikunta voi olla täsmäase oireiden tai sairauden ehkäisyyn ja hoitoon, mutta ennen kaikkea se on yleislääke, jolla voidaan oikein annosteltuna vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Jo puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivittäin, esimerkiksi 4-5 kilometrin työmatkan pyöräily tai kävely parantaa kestävyyskuntoa.

 

Näin ehkäiset liikuntavammoja:

• Tiedosta riskit: valitse itsellesi sopiva turvallinen laji 
• Hanki lajin vaatima peruskunto ja taito, suhteuta teho kuntoosi 
• Lämmittele ja verryttele sekä ennen liikuntaa että sen jälkeen 
• Käytä sopivia varusteita ja suojaimia 
• Älä liiku sairaana ja hoida vammat kuntoon
• Muista reilu peli ja maltti 
• Noudata sääntöjä

 
HUOM! Älä liiku, jos:

• Sinulla on tulehduksen yleisoireita
• Sinulla on kuumetta
• Olet poikkeuksellisen väsynyt
• Leposykkeesi on normaalia korkeampi
• Olet alkoholin vaikutuksen alaisena

Arkiliikunta edistää oppimista ja työntekoa
Liikunta on erittäin hyödyllistä aivotoiminnan kannalta. Tiedetäänkin, että aktiivinen liikunta nuoruudessa ja keski-iässä pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin vanhuusiässä. Liikunta auttaa pitämään sydän- ja verenkiertoelimistön ja siten myös aivot kunnossa. Liikunta harjoittaa aivoja jopa älyllisesti: esimerkiksi tanssiminen vaatii tasapainoilua, tarkkaavaisuutta, päättelykykyä ja muistia. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn. Näin ollen jo pelkästään koulussa ja työpaikalla oleminen helpottuvat.

 

Arkiliikunta osana painonhallintaa 
Liikunnasta on painonhallinnassa hyötyä, vaikkakin merkittävää laihtumista on vaikeaa pelkällä liikunnan harrastamisella saavuttaa. Tehtyjen tutkimusten mukaan muutaman prosentin painonpudotus onnistuu viikoittaisella kahden ja puolen tunnin reippaalla kävelyllä. Säännöllinen ja reipas kävely vähentää erityisesti vatsan alueen lihavuutta. Arkiliikunnalla on siis mahdollisuus vaikuttaa painonhallintaan.

---

"Kuuntelin puron solinaa, 

sen nauravaa, iloista porinaa.

Se kertoi minulle tarinaa, keväästä.

Linnuista, jotka nyt palaavat pohjolaan.

Kukista, jotka vihdoin maasta nousta saa.

Ja siitä, että on aika rakastaa."

Valoisaa on pidempään ja lämpö lisääntyy.

Nauttikaamme vihdoin siis ihanista ulkoilukeleistä!

Se on  k e v ä t  nyt!  ♥

Lähteet:

• http://aivohuoltamo.fi/w4u.asp?sid=1&sivu=3&kpl=1
• http://www.huippukuntoon.fi/liikunta/bodaa-aivojasi-liikunnalla
• www.ukkinstituutti.fi  -sivut
• Virtaa2 -kirja

Etsi vahvuutesi - voit paremmin ja opit helpommin!

”Jos oppilaat kulkevat kouluvuodet läpi, ilman että ymmärtävät, missä ovat hyviä ja mitkä ovat heidän vahvuutensa, jää samalla uupumaan paljon oppimisen kokemuksia, mahdollisuuksia, itseluottamusta ja uskoa itseen.”

Kaisa Vuorinen, erityisopettaja 

(lisää Kaisan ajatuksia)

Myönteiset tunteet edesauttavat oppimista, ongelmanratkaisukykyä ja jopa fyysistä terveyttä. On selvää, että myönteiset tunteet ovat hyvien kaverisuhteiden perusta. Entä jos myönteisiä tunteita ei ole? Tai tuntuu, että elämässä ei ole mitään sellaista, mikä auttaisi tuntemaan myönteisiä tunteita? Ei hätää! Myönteisiä tunteita voi vahvistaa ja lisätä harjoittelun avulla.

Itsetuntemuksella on tärkeä osa myönteisten tunteiden harjoittelussa. Puhutaan luonteenvahvuuksista, joita meillä kaikilla on ja joiden tunnistaminen on oleellista. Suomalaiseen kouluun on vauhdilla tulossa luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen. Puhutaan positiivisesta pedagogiikasta. Luonteenvahvuuksien johtava tutkija Suomessa on tällä hetkellä Lotta Uusitalo-Malmivaara (FT, dos.), joka toimii Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikan koulutusohjelmassa. Hänen tutkimukseensa pääsee tutustumaan täältä. 

Luonteenvahvuuksien kautta huomio saadaan kääntymään oppilaan vahvuuksiin eikä puutteisiin! Kun tuntee omat vahvuutensa, pystyy hyödyntämään niitä opiskelussa. Mielenkiintoista on se, että luonteenvahvuuksia voidaan mitata Lasten ja nuorten VIA-vahvuusmittarilla. Voit itsekin tehdä testin ja saada selville omat vahvuutesi ja niin sanotut kasvun vahvuudet, eli piirteet, joita voit itsessäsi kehittää.

Etsi itsestäsi hyvää!

linkit:

http://positiivinenpedagogiikka.fi

https://www.ps-kustannus.fi/Lotta-Uusitalo-Malmivaara/Positiivisen-psykologian-voima.html

http://blogs.helsinki.fi/klaakkon/esimerkkisivu/

Tärkeää asiaa unesta

Tiesitkö, että sata vuotta sitten opiskelevat nuoret nukkuivat vuorokaudessa noin 1,5 tuntia enemmän kuin ikätoverinsa nykyään? Selitys löytyy elämäntavoista- ja oloista: arkielämän fyysinen kuormitus on huomattavasti vähentynyt, mikä puolestaan on vähentänyt levon tarvetta.

Säännöllinen ja riittävä määrä unta on tärkeää sekä ihmisen fyysiselle- että psyykkiselle hyvinvoinnille. Yleinen suositus on, että unta kertyisi yön aikana 7-8 tuntia, mutta on kuitenkin muistettava ottaa huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet. Aikuinen voi pärjätä hyvin 6 tunnin yöunilla, mutta vastasyntyneet nukkuvat keskimäärin 20 tuntia vuorokaudessa.

Uni ja oppiminen

Unessa on vaiheita, jotka ovat syvyydeltään erilaisia. Ihmisen vireystilaa ja unen syvyyttä voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrää eli EEG:tä. Tehtyjen tutkimusten mukaan sekä REM-uni (5-vaihe) että hidasaaltouni (3- ja 4-vaiheet) tehostavat oppimista ja tiedon pysyvää tallentumista säilömuistiin. Unen aikana ihminen käsittelee kaikkea päivän aikana oppimaansa ja järjestelee muistitietoa. Unen katsotaan eheyttävän ja korjaavan aivotoimintojamme. Aivot tarvitsevat lepoa, jonka voi saavuttaa vain unessa. Unen aikana aivot "elpyvät" ja täydentävät energiavarastojaan.

24 tunnin yhteiskunta?
1990-luvulla Suomen valtasi yöllisten palveluiden buumi, joka muutti merkittävästi länsimaisen ihmisen elämäntyyliä. Muun muassa tietokoneet, kännykät, internet ja TV-kanavien koko yön kattava ohjelmatarjonta ovat vähentäneet nukkumiseen käytettävää aikaa. Nykyään myös yhä useampia palveluita ja harrastuksia on tarjolla yöaikaan. Kyseisen uuden ja jopa hieman kyseenalaisenkin elämäntyylin ovat omaksuneet ensimmäisenä nuoret ihmiset.

Univaje

Ajoittaiset uniongelmat ovat tuttuja lähes kaikille. Lääkärin puheille olisi kuitenkin syytä mennä, jos huonounisuus alkaa väsyttää päivällä niin, ettei enää jaksa normaaleissa päivittäisissä toimissa. Pitkään jatkuvalla univajeella voi olla vakavia haittavaikutuksia. Univaje aiheuttaa yleistä "hitautta" ja vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun. Univajeen seurauksena kognitiivinen suorituskyky alenee merkittävästi, tämä näkyy esimerkiksi erilaisina tarkkaavaisuuden, ajattelun toiminnan, keskittymisen, muistin ja suunnitelmallisuuden häiriöinä. Riskinotto lisääntyy ja tilannetaju voi kadota kokonaan. Tästä johtuen onnettomuusriski esimerkiksi liikenteessä kasvaa. Väsynyt ihminen liikenteessä voi olla yhtä vaarallinen kuin rattijuoppo. Univaje heikentää vastustuskykyä ja altistaa ihmisen näin ollen myös monille erilaisille infektioille. Univaje vaikuttaa lapsiin eri tavalla kuin aikuisiin. Univaje aiheuttaa ärtyneisyyttä ja stressin sietokyvyn laskua, lapsilla univaje voi näkyä ongelmallisena käyttäytymisenä ja levottomuutena. Erimielisyydet muiden ihmisten kanssa lisääntyvät ja pettymyksiä on vaikeampaa kohdata. Univajeen katsotaan olevan yhteyksissä myös vakaviin mielialahäiriöihin, kuten masennukseen. Joskus masennus itsessään voi pitää yllä jatkuvaa univajetta ja väsynyttä olotilaa: voi olla vaikeaa saada unta tai herätä aamuisin. Uni voi toisaalta myös olla laadultaan niin huonoa, ettei se juurikaan parantavasti olotilaan vaikuta.

Vinkkejä unen saamiseen:

1. Vuorokausirytmin säilyttäminen: mene siis joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja herää aamuisin samaan aikaan.

2. Harrasta liikuntaa. Vältä kuitenkin liian rasittavaa liikuntaa neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa.

3. Vältä kahvia, tupakkaa ja alkoholia ennen nukkumaanmenoa.

4. Nauti iltapala, sillä nälkäisenä on vaikeaa saada unta. Liian raskaita aterioita ei kuitenkaan kannata nauttia.

5. Rauhoita mielesi. Tee jotain sellaista, mikä rentouttaa: lue, kirjoita, ota lämmin suihku, kuuntele rauhallista musiikkia, laita villasukat jalkaan tms.

6. Viilennä makuuhuone, sillä liian kuumassa voi olla vaikeaa saada unta.

7. Siirrä elektroniikkalaitteet syrjään häiritsemästä.

8. Älä pyöri turhaan valveilla sängyssä: jos uni ei heti tule, kannattaa nousta hetkeksi ylös. Lukeminen, syvään hengittely tai vaikkapa kevyet jooga-asennot voivat auttaa.

Klikkaa minua!

Good night, sleep tight! ♥

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nukkuminen , http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/unta-palloon/apua-nukahtamiseen/ , http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys , PS Lukion psykologia 3 -kirja, Skeema 3 -kirja, Virtaa 2 -kirja

Hyvinvointia lukion kursseilta

Pääsin mukaan tyttöjen liikuntakurssin LI3 Virkisty liikunnasta tunnille, joka pidettiin Villa Mandalassa. Sonja toivotti meidät tervetulleiksi. Ihanan valoisa tila, joogamatot ja violetit polsterit odottivat valmiina.

Sonja piti hyvinvointiluennon, joka käsitteli stressiä ja nuorille naisille niin yleisiä riittämättömyyden tunteita. Luento oli viisas: Sonja painotti sitä, kuinka tärkeää on hyväksyä itsensä ainutkertaisena yksilönä. Me kuuntelemme niin herkästi ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, että unohdamme kysyä itseltämme, millainen minä haluan olla. Sonjan ystävät - jotka ovat 20 vuotta vanhempia kuin kurssilaiset - olivat miettineet, mitä sanoisivat lukioikäiselle itselleen. Uskon että ne neuvot osuivat ja upposivat kuulijoihinkin.

Lopuksi oli joogaa, ihanaa ja rentouttavaa flow-joogaa.

Lukiossa on monia muitakin hyvinvointia edistäviä kursseja, kuten äikän luovan ilmaisun kurssit, verkkolehtikurssi, Drama in English, leirikoulut, liikunnan, kuviksen ja musiikin kurssit sekä tietysti kaikki ne kurssit, joilla lisään omaa osaamistani ja pystyvyydentunteitani. Arjen keskellä virkistäviä keitaita on ruokailun lisäksi kuraattori Michaelin pitämät rentoutustuokiot, shakkihetket, biljardi, pingis ja tietysti kavereiden kanssa hengailu jne.

Kevät ja tunteet

Pitkä talvi alkaa olla takana. Aurinko paistaa ja aamulla tuntee jo selvästi kevään tuoksun. Muuttolinnut palailevat ja herättävät talvipalttoissaan tallustavat talvi-ihmiset unistaan. Hillitön meininki ja sirkutus!

Kevät ei tuo pelkästään iloa. Monista meistä tuntuu keväällä raskaalta, valitetaan kevätväsymystä (aiheesta) ja mainitaan tuo T.S. Elliotin runon säe: huhtikuu on kuukausista julmin. Kevät on jo aistittavissa, sitä odottaa kiihkeästi ja silti se antaa vielä odottaa itseään. Talvi on ollut pitkä ja se on voinut viedä paljonkin voimia, huomaamatta. On vaikea virittäytyä samaan innostukseen ja hurmioon kuin esimerkiksi se tämänaamuinen mustarastas.

" Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää

sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa

muiston ja pyyteen, kiihoittaa

uneliaita juuria kevätsateella.

Talvi pitää meidät lämpiminä, kietomalla

maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä

elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin. "

Alkusäe 1. Kuolleiden hautaus - runoelmasta

(T.S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja, 3.painos, 1988)

Lähde: http://www.uta.fi/kirjasto/ilmoitus.html?id=72542

Tärkeintä, mitä olen tunteista oppinut on se, että niitä kannattaa kuunnella. Mitä nyt tarvitsen?

Tunteet ovat viestejä. Kun on iloton ja väsynyt olo, tarvitsen lepoa. Ja tarvitsen asioita jotka tuovat minulle iloa. Tunne-elämää voi ravita samalla tavalla kuin puutarhaa. Perusasiat kuntoon: hyvä uni, liikkuminen ja ravinto. Ja sitten ne tunne-elämän erikoisravinteet: ystävät. läheiset, mukava tekeminen, hyvää oloa ja itsetuntoa nostavat asiat. Minulle tunne-elämän erikoistavinteita ovat vaikkapa hyvä elokuva tai kirja. Tai rento jutustelu ihmisten kanssa, joita tapaan, mukava huumori.

Tästä löydät mustarastaan: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuuntele-mustarastas-on-syvantumma-huiluniekka/

Ja tästä muita sen kavereita: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/

Vältä tekstariniska - kroppasi kiittää!

Uskoisitko, että räplätessäsi puhelinta rasitat käsiäsi, niskaasi, hartialihaksiasi ja jopa hengitystäsi? Fysioterapeuttiliiton mukaan jo parin minuutin tekstailu jännittää hartialihaksia ja nostaa hengitystiehyttä.

Harva meistä älylaitteiden käyttäjistä huomaa pidättävänsä hetkellisesti hengitystään ja jännittävänsä niska-hartiaseudun lihaksia. Hengitys unohtuu hetkellisesti, kun yritämme vakauttaa peukaloitamme ja älylaitettamme. Älylaitetta käytettäessä painamme päämme alas, etukumaraan asentoon. Pään väärä ja etukumara asento tuo jopa 27 kilon lisäkuorman, mikä on verrattavissa kahdeksan vuotiaan lapsen painoon.

Niskan etukumara asento venyttää selkäydintä ja voi vaikuttaa hengitykseen, sydämen sykkeeseen sekä verenpaineeseen. Asento vaikuttaa negatiivisesti myös serotoniinin ja endorfiinin eli hyvän olon hormonien eritykseen. Tämä voi lisätä masentuneisuutta, ahdistusta sekä vauroita kaularangan alueella.

Tiesitkö? Etukumara asento rasittaa kaularankaa, lyhentää ja kiristää niskan koukistajia sekä venyttää niskan ojentajia. Epätasapainoisen lihastoiminnan vuoksi kaularangan luonnollinen kaari muuttuu. Kaularangan muutokset aiheuttavat usein päänsärkyä, yläraajakipuja ja puutumista sekä niskakipuja.

Fysioterapeuttiliitto muistuttaakin, että kehon toistuva jännittäminen, koholla oleva syke ja pinnallinen hengitys tuottavat lihaskipuja ja viestivät aivoille elimistön stressitilasta. Kiputilojen syynä saattaakin olla älylaitteiden liikakäyttö. Pysyviin ryhtivirheisiin päästään jos samoja, huonoja asentoja toistaa samalla kun ne opitaan pysyviksi, muistuttaa fysioterapeuttiliitto.

Valtakunnallisten koulutmerveyskyselyiden (2015) mukaan jopa  43% lukiolaisista käytti kaksi tuntia tai enemmän tietokoneen ääressä, ammatillisissa oppilaitoksissa prosentuaalinen osuus oli suurempi. Kouluterveyskyselyiden mukaan nuoret kokivat lähes päivittäistä päänsärkyä puolen vuoden ajalla, sekä niska,-hartiaseudun kipuja kerran viikossa puolen vuoden ajalta. Älylaitteilla saattaakin olla jotain tekemistä nuorten kiputilojen syissä.

Tiesitkö? Lysähtänyt asento nostaa stressihormonitasoja ja alentaa testosteronipitoisuuksia. Kehon kieli ja ryhti ovat tuki- ja liikuntaelimiä, mutta myös vaikuttajia kehon hormonitasoissa. Kehon kieli ja ryhti kertovat, millaisena näet itsesi ja millaisena muut sinut näkevät. Ärtyneisyys, hermostuneisuus, itsekeskeisyys ja ilkeänä oleminen saattavatkin johtua lysähtäneestä asennostasi.

Hyvässä ryhdissä paitsi näytät paremmalta, mutta myös itseluottamuksesi, mielialasi, vuorovaikutustaitosi ja vireytesi voivat paremmin.

Kuinka estät niska,-hartiakivut?

1. Pää ylös! Kirjoittaessasi tai pelatessasi älylaitteellasi, pyri nostamaan pääsi ylös ja käsiteltävä kohde suusi tasoiselle korkeudelle, sekä yritä tukea kyynärpäät vartaloosi.

2. Käytä ääniviestejä! Ovat ergonomisesti ystävällisempiä kuin kännykän näpräily.

3. Pidä taukoja! Et vain ansaitse taukoja mutta myös tarvitset niitä. Sulje silmäsi, anna niiden levätä hetki. Venyttele tai vedä pieni lenkki tauolla.

4. Ojenna ryhtisi! Harrasta liikuntaa, treenaa lihaksiasi- varsinkin niskan ojentajalihaksia, lapaluiden tukilihaksia sekä vatsalihaksia.

5. Muista hengittää! Taukojen aikana, on hyvä keskittyä hengittämään. Laskemalla hengityskerrat autat itseäsi rentoutumaan ja välttämään stressiä sen iskiessä.

6. Juo vettä! Selkärangan välilevyt, lihakset kalvoineen kiittävät ja kumartavat vettä saadessaan. Aivosi toimivat paremmin ravittuna.

Muista ottaa lomaa älylaitteestasi tai keksi muuta mukavaa luovaa tekemistä itsellesi sekä kavereillesi, sillä kroppasi kiittää!

Lue lisää : http://selkakanava.fi/ehkaise-niskakipua

Tervetuloa tutustumaan Helsingin kielilukion hyvinvointiblogiin!

Valmistelemme Heklun ensimmäisiä hyvinvointimessuja 18.-22.4.2016. Luvassa on kaikenlaista hyvinvointia lisäävää aktiviteettia. Tutustu viikon ohjelmaan ja anna ideoitasi meille! Tarkoitus on, että monet hyvinvointiviikon asioista jäisivät elämään koulumme arjessa. Ideoita voit antaa henkilökohtaisesti tai vaikkapa Wilma-viestillä kuraattori Michael Sjöblomille, terveydenhoitaja Kiira Niemiselle tai opo Kaija Kumpukalliolle.

Terveisin hyvinvointiviikon suunnittelutiimi
Ainoa, Birsen, Fadime, Iina, Kaija, Kiira ja Michael