Tiesitkö, että sata vuotta sitten opiskelevat nuoret nukkuivat vuorokaudessa noin 1,5 tuntia enemmän kuin ikätoverinsa nykyään? Selitys löytyy elämäntavoista- ja oloista: arkielämän fyysinen kuormitus on huomattavasti vähentynyt, mikä puolestaan on vähentänyt levon tarvetta.
Säännöllinen ja riittävä määrä unta on tärkeää sekä ihmisen fyysiselle- että psyykkiselle hyvinvoinnille. Yleinen suositus on, että unta kertyisi yön aikana 7-8 tuntia, mutta on kuitenkin muistettava ottaa huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet. Aikuinen voi pärjätä hyvin 6 tunnin yöunilla, mutta vastasyntyneet nukkuvat keskimäärin 20 tuntia vuorokaudessa.
Säännöllinen ja riittävä määrä unta on tärkeää sekä ihmisen fyysiselle- että psyykkiselle hyvinvoinnille. Yleinen suositus on, että unta kertyisi yön aikana 7-8 tuntia, mutta on kuitenkin muistettava ottaa huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet. Aikuinen voi pärjätä hyvin 6 tunnin yöunilla, mutta vastasyntyneet nukkuvat keskimäärin 20 tuntia vuorokaudessa.
Uni ja oppiminen
Unessa on vaiheita, jotka ovat syvyydeltään erilaisia. Ihmisen vireystilaa ja unen syvyyttä voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrää eli EEG:tä. Tehtyjen tutkimusten mukaan sekä REM-uni (5-vaihe) että hidasaaltouni (3- ja 4-vaiheet) tehostavat oppimista ja tiedon pysyvää tallentumista säilömuistiin. Unen aikana ihminen käsittelee kaikkea päivän aikana oppimaansa ja järjestelee muistitietoa. Unen katsotaan eheyttävän ja korjaavan aivotoimintojamme. Aivot tarvitsevat lepoa, jonka voi saavuttaa vain unessa. Unen aikana aivot "elpyvät" ja täydentävät energiavarastojaan.
24 tunnin yhteiskunta?
1990-luvulla Suomen valtasi yöllisten palveluiden buumi, joka muutti merkittävästi länsimaisen ihmisen elämäntyyliä. Muun muassa tietokoneet, kännykät, internet ja TV-kanavien koko yön kattava ohjelmatarjonta ovat vähentäneet nukkumiseen käytettävää aikaa. Nykyään myös yhä useampia palveluita ja harrastuksia on tarjolla yöaikaan. Kyseisen uuden ja jopa hieman kyseenalaisenkin elämäntyylin ovat omaksuneet ensimmäisenä nuoret ihmiset.
24 tunnin yhteiskunta?
1990-luvulla Suomen valtasi yöllisten palveluiden buumi, joka muutti merkittävästi länsimaisen ihmisen elämäntyyliä. Muun muassa tietokoneet, kännykät, internet ja TV-kanavien koko yön kattava ohjelmatarjonta ovat vähentäneet nukkumiseen käytettävää aikaa. Nykyään myös yhä useampia palveluita ja harrastuksia on tarjolla yöaikaan. Kyseisen uuden ja jopa hieman kyseenalaisenkin elämäntyylin ovat omaksuneet ensimmäisenä nuoret ihmiset.
Univaje
Ajoittaiset uniongelmat ovat tuttuja lähes kaikille. Lääkärin puheille olisi kuitenkin syytä mennä, jos huonounisuus alkaa väsyttää päivällä niin, ettei enää jaksa normaaleissa päivittäisissä toimissa. Pitkään jatkuvalla univajeella voi olla vakavia haittavaikutuksia. Univaje aiheuttaa yleistä "hitautta" ja vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun. Univajeen seurauksena kognitiivinen suorituskyky alenee merkittävästi, tämä näkyy esimerkiksi erilaisina tarkkaavaisuuden, ajattelun toiminnan, keskittymisen, muistin ja suunnitelmallisuuden häiriöinä. Riskinotto lisääntyy ja tilannetaju voi kadota kokonaan. Tästä johtuen onnettomuusriski esimerkiksi liikenteessä kasvaa. Väsynyt ihminen liikenteessä voi olla yhtä vaarallinen kuin rattijuoppo. Univaje heikentää vastustuskykyä ja altistaa ihmisen näin ollen myös monille erilaisille infektioille. Univaje vaikuttaa lapsiin eri tavalla kuin aikuisiin. Univaje aiheuttaa ärtyneisyyttä ja stressin sietokyvyn laskua, lapsilla univaje voi näkyä ongelmallisena käyttäytymisenä ja levottomuutena. Erimielisyydet muiden ihmisten kanssa lisääntyvät ja pettymyksiä on vaikeampaa kohdata. Univajeen katsotaan olevan yhteyksissä myös vakaviin mielialahäiriöihin, kuten masennukseen. Joskus masennus itsessään voi pitää yllä jatkuvaa univajetta ja väsynyttä olotilaa: voi olla vaikeaa saada unta tai herätä aamuisin. Uni voi toisaalta myös olla laadultaan niin huonoa, ettei se juurikaan parantavasti olotilaan vaikuta.
Vinkkejä unen saamiseen:
1. Vuorokausirytmin säilyttäminen: mene siis joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja herää aamuisin samaan aikaan.
2. Harrasta liikuntaa. Vältä kuitenkin liian rasittavaa liikuntaa neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa.
3. Vältä kahvia, tupakkaa ja alkoholia ennen nukkumaanmenoa.
4. Nauti iltapala, sillä nälkäisenä on vaikeaa saada unta. Liian raskaita aterioita ei kuitenkaan kannata nauttia.
5. Rauhoita mielesi. Tee jotain sellaista, mikä rentouttaa: lue, kirjoita, ota lämmin suihku, kuuntele rauhallista musiikkia, laita villasukat jalkaan tms.
6. Viilennä makuuhuone, sillä liian kuumassa voi olla vaikeaa saada unta.
7. Siirrä elektroniikkalaitteet syrjään häiritsemästä.
8. Älä pyöri turhaan valveilla sängyssä: jos uni ei heti tule, kannattaa nousta hetkeksi ylös. Lukeminen, syvään hengittely tai vaikkapa kevyet jooga-asennot voivat auttaa.
Klikkaa minua!
Klikkaa minua!
Good night, sleep tight! ♥
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nukkuminen , http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/unta-palloon/apua-nukahtamiseen/ , http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys , PS Lukion psykologia 3 -kirja, Skeema 3 -kirja, Virtaa 2 -kirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti