Kevät ei tuo pelkästään iloa. Monista meistä tuntuu keväällä raskaalta, valitetaan kevätväsymystä (aiheesta) ja mainitaan tuo T.S. Elliotin runon säe: huhtikuu on kuukausista julmin. Kevät on jo aistittavissa, sitä odottaa kiihkeästi ja silti se antaa vielä odottaa itseään. Talvi on ollut pitkä ja se on voinut viedä paljonkin voimia, huomaamatta. On vaikea virittäytyä samaan innostukseen ja hurmioon kuin esimerkiksi se tämänaamuinen mustarastas.
" Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston ja pyyteen, kiihoittaa
uneliaita juuria kevätsateella.
Talvi pitää meidät lämpiminä, kietomalla
maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä
elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin. "
Alkusäe 1. Kuolleiden hautaus - runoelmasta
(T.S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja, 3.painos, 1988)
Tärkeintä, mitä olen tunteista oppinut on se, että niitä kannattaa kuunnella. Mitä nyt tarvitsen?
Tunteet ovat viestejä. Kun on iloton ja väsynyt olo, tarvitsen lepoa. Ja tarvitsen asioita jotka tuovat minulle iloa. Tunne-elämää voi ravita samalla tavalla kuin puutarhaa. Perusasiat kuntoon: hyvä uni, liikkuminen ja ravinto. Ja sitten ne tunne-elämän erikoisravinteet: ystävät. läheiset, mukava tekeminen, hyvää oloa ja itsetuntoa nostavat asiat. Minulle tunne-elämän erikoistavinteita ovat vaikkapa hyvä elokuva tai kirja. Tai rento jutustelu ihmisten kanssa, joita tapaan, mukava huumori.
Tästä löydät mustarastaan: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuuntele-mustarastas-on-syvantumma-huiluniekka/
Ja tästä muita sen kavereita: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Tästä löydät mustarastaan: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuuntele-mustarastas-on-syvantumma-huiluniekka/
Ja tästä muita sen kavereita: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti